PowerPark 21.7.2021

Tämän vuoden PowerPark-vierailu tuli varattua jo ajoissa osaksi kesälomakierrosta ympäri suomea ja ensimmäistä kertaa tulimme Härmään junalla. Aseman vierestä on kätevä, ilmainen linja-autokuljetus suoraan PowerParkin portille ja auto olikin miltei täynnä sinne suuntavia huvittelijoita.

Yövyimme Park Hotel Härmässä, jonne jätimme laukut säilytykseen ja suuntasimme puiston pyörityksiin ennen kello kahden sisäänkirjautumista.

Park Hotel Härmä on varmasti yksi suomen näyttävimmistä hotelleista.

Heti puistoon sisään päästyä tuli selväksi että tänään laitteisiin todella tarvitsee jonottaa. Toisin kuin edellisinä kertoina kun olen puistossa vieraillut, on asiakkaita ollut hyvin maltillisesti ja laitteisiin on päässyt melkein suoraan. Vaikkakin käivjämäärää on rajoitettu, tuntui puistossa hyvin ruuhkaiselta ja jonot olivat pitkiä miltei joka laitteeseen.

Junkerin jonotus meni pitkälle laitteen normaalin jonotusalueen ulkopuolelle.

Enterprise oli ensimmäinen laite jossa kävin ja toisin kuin muut isot laitteet, siihen pääsi koko päivän ajan, joko suoraan tai seuraavaan ajon kyytiin. Tämän jälkeen suuntasin viime vuoden uutuuteen, Pitts Special-vuoristorataan, jossa jonotus kestikin sitten puoli tuntia. Laite on hurjan ja hienon näköinen mutta jostain syystä tämä laite ei vaan yllä sille tasolle, mitä siltä odottaisi. Ajelu on tärisevää ja hieman olin harmissani laitteesta pois tullessa, että tuli hukattua aikaa siihen.

Nälkähän sitä tuli jo parin laitteen jälkeen ja suuntasimme grillijonoon, josta postuimme hetken odottelun jälkeen. Burgeripaikan ja buffanjonot tulivat Skaala ravintolan ulkopuolelle, joten päätimme että syömme sitten kartingradan Pitlane cafe:ssa. Sielläkin tuli heti ikävä vastoinkäyminen sillä toista tilattua ruokaa ei voinutkaan valmistaa puuttuvien ruoka-ainesten vuoksi. Noh, toinen ruoka tilalle ja nälkä tuli selätettyä.

Vaikkakin puisto oli ruuhkainen, tuli miltei kaikki isot laitteet käytyä läpi. Ilma ei ollut niin lämmin että olisin ollut valmis kastumaan, niin Kwai River jäi väliin ja siihen oli myös ehkä puiston pisin jono. Myös Booster ja Devil’s Mine Hotel jäivät väliin pitkän jonon vuoksi ja Neo’s Twisteriin en enää sen epämiellyttävän ajokokemuksen vuoksi aio mennä.

Puiston suosikkivuoristorataan, Junkeriin oli tarkoitus mennä vasta viimeisenä laitteena mutta en malttanut odottaa ja kävin siinä jo aiemmin. Ratkaisu oli onneksi oikea, sillä laitteen vaunu pysähtyi lohkojarruihin kuuden jälkeen ja asiakkaat evakuoitiin pois. La Piovra oli myös osan päivästä kiinni huoltotöiden ajan ja harmiksi Typhoon ja Fiesta Mexicana eivät olleet käytössä ollenkaan.

Asiakkaita evakuoitiin Junkerin pysähdyttyä.

Tämän vuoden uutuuslaite, La Corrida, olisi ollut hauska kokea mutta kuten muihinkin, myös tähän oli turhan pitkä jonotus. Puistosta poistuneen Crazy House:n tilalle tulleessa La Corrida:ssa yritetään pysyä heiluvien härkien selässä ja tämä varmasti nouseen nuorten suosikiksi.

Kauden uutuuslaite La Corrida.

Päivän aluksi näytti hieman huolestuttavalta laitteisiin pääsyn kannalta mutta yllätävästi sitä niihen pääsikin. Jos jonot näkyivät laitteissa niin oli niitä myös muualla. Esimerkiksi vessoihin oli välillä tosi pitkä jonotus ja niitä voisi alueelle lisätä.

Puisto on kyllä vuosien aikana muuttunut osin viihtyisämmäksi kun istutukset ovat kasvaneet. Valitettavasti puistoa vaivaa epätasaisuus, sillä osa laitteista on upeasti teemoitettu ja osaa ei ollenkaan. Erityisesti Enterprisen ympäristö on ikävän näköinen asfalttikenttä ja sinne toivoisi vähän jotain viihtyisyyttä ja kunnollisia jonotusalueita.

Viimevuoden tapaan huvitusten jälkeen kävimme Road Housessa pizzoilla ja sieltä hotelliin. Adventure Golf jäi taas väliin koska laitteissa pyöriminen ja sen jälkeinen syöminen aiheutti niin suuren väsymyksen, ettei siihen olisi jaksanut keskittyä.

Road Housen pizzassa oli reilusti pepperonia.

Hyvin nukutun yön ja maistuvan aamiaisen jälkeen oli vielä hetki aikaa käveskellä alueella katsomassa leirintäaluetta ennen linja-automatkaa Härmän juna-asemalle. Mukavaa oli taas.